”Tiedätkö sinä Tuire, miksi Joulua vietetään”? kysyi äitini 80-luvun sähäkänpunaisessa lyhyessä kampauksessaan. Hän kumartui ottamaan lempeästi minua olkapäästä kiinni: ”Tämä on Jeesuksen syntymäjuhla”
Katsoin äitiäni kyllästyneenä ”Miksi sinun pitää sotkea joka asiaan se Jeesus?”
Vaikka vauhti on kuinka kova ja mikä ikinä onkaan suunta, Joulussa minulla on kyse siitä, että silloin irrottaudutaan todellisuudesta hetkeksi. Saa tonttuilla luvan kanssa. Mäenlasku savolaisessa maastossa (paljon kiviä ja korkeusvaihteluja) muistuttaa että pieni kuoleman pelko Jouluaattona saa mukavasti punan poskille. Suosittelen myös pulkkasurffausta, lumienkeleitä saunomisen yhteydessä ja ylivoimaisen vastuksen lumipesuyritystä. Muutamia vuosia sitten pelattiin puolestaan rantalentopalloa. Tosin hannaroitiin siinä määrin että lenkkarit oli jalassa. Olivat kelit mitkä tahansa, Jouluna saa riehua ja peuhata.
La veille de Noël, je suis de bonne humeur, quoi que fasse la BCE. Je vous donne donc maintenant, de mon propre chef, la permission de lever le pied. Vous pouvez vous empiffrer sans mesure, être aussi commercial que vous le souhaitez avec les cadeaux de Noël, faire plusieurs siestes et fixer la flamme d’une bougie sans que personne ne mette en doute votre santé mentale. Surtout, vous pouvez simplement être heureux qu’une année de plus touche à sa fin et qu’une nouvelle se profile déjà à l’horizon.
Kiitos tästä jännittävästi vuodesta, palaillaan asiaan pyhien jälkeen.