”Tiedätkö sinä Tuire, miksi Joulua vietetään”? kysyi äitini 80-luvun sähäkänpunaisessa lyhyessä kampauksessaan. Hän kumartui ottamaan lempeästi minua olkapäästä kiinni: ”Tämä on Jeesuksen syntymäjuhla”
Katsoin äitiäni kyllästyneenä ”Miksi sinun pitää sotkea joka asiaan se Jeesus?”
Vaikka vauhti on kuinka kova ja mikä ikinä onkaan suunta, Joulussa minulla on kyse siitä, että silloin irrottaudutaan todellisuudesta hetkeksi. Saa tonttuilla luvan kanssa. Mäenlasku savolaisessa maastossa (paljon kiviä ja korkeusvaihteluja) muistuttaa että pieni kuoleman pelko Jouluaattona saa mukavasti punan poskille. Suosittelen myös pulkkasurffausta, lumienkeleitä saunomisen yhteydessä ja ylivoimaisen vastuksen lumipesuyritystä. Muutamia vuosia sitten pelattiin puolestaan rantalentopalloa. Tosin hannaroitiin siinä määrin että lenkkarit oli jalassa. Olivat kelit mitkä tahansa, Jouluna saa riehua ja peuhata.
På julafton är jag på gott humör oavsett vad ECB hittar på. Jag ger härmed, helt egenmäktigt, även dig tillåtelse att ta det lugnt. Du får frossa måttlöst, vara precis så kommersiell med julklapparna som det känns, ta flera tupplurar och stirra på ljuslågan utan att någon ifrågasätter din mentala hälsa. Framför allt får du bara vara lycklig över att ännu ett år snart ligger bakom och ett nytt redan skymtar där framme.
Tack för det här spännande året, vi återkommer efter helgerna.