Hälsningar från Leppävirta och välkommen till Dimex blogg. Vi ville börja berätta om saker sedda härifrån, och vem annan skulle gå ut på det tunna isen först än vd:n.
Olen yrittäjänä kokenut nyt kaksi lamaa; nykyisen sekä 90-luvun alussa alkaneen. Silloin tilanne tuli hiipien. Meni jonkin aikaa ennen kuin todella ymmärsimme, mitä on tapahtumassa. Tämän päivän laskusuhdanteesta ei voi puhua hiiviskelynä. Jopa ymmärrys tuli nopeammin.
Men låt oss återvända till början av 90-talet.
De första tecknen på lågkonjunktur syntes 1991, när vår försäljning började minska. Syarbete hade flyttats bort från Finland redan på 70-talet och särskilt på 80-talet, men på grund av kostnadsstrukturen och å andra sidan det ökade utbudet började flytten snabbt ta fart i början av 90-talet. Även vi hittade då en samarbetspartner i Estland. Det upplägget fungerar fortfarande.
Myyntimme oli 90-luvun alussa mijoona euroa ja meitä dimexiläisiä oli noin 20, muun muassa oma ompeluryhmämme. Teetimme ompelutöitä lisäksi alihankkijoilla muualla Suomessa. Myynnin heikentyessä tuli ymmärrys, että jotain tarttis tehdä. Ensin lisäsimme myyntisuoritteiden määrää. Sen jälkeen sanoimme irti alihankintasopimuksia. Sitten leikkasimme kuluja Leppävirralla, mm. lopetimme yrittäjien vapaaehtoisen vakuutuksen sekä keskeytimme puoleksi vuodeksi palkanmaksun yrittäjäomistajille. Näistä toimenpiteistä huolimatta jouduimme lopulta irtisanomaan kolme työntekijää.
Irtisanominen tuntui pahalta ja oli todella ahdistavaa. Omien etuuksien leikkaaminen oli kuitenkin huomattavasti helpompaa kuin muitten. Edellistä lamaa kuvaa hyvin joulunaikaan 1992 käyty keskustelu meillä kotona. Joku totesi juhlan teemaan liittyen, että Jeesus tulee jossain vaiheessa takaisin. Nuorempi, 9-vuotias Tuire-tyttäremme totesi; ”toivottavasti ei ainakaan nyt, kun on tuo lamakin”.
Mitäpä tuohon vastaamaan.
I nästa blogg går vi mer över till nutiden. Med önskan om en trevlig mars
Jukka Krogerus
Verkställande direktör
PS
När det känns så, ta gärna kontakt:
jukka.krogerus@dimex.fi