Vuosi on vaihtunut ja rituaaleihin kuuluu hetki reflektoida mennyttä vuotta.
Onko muillakin sellainen ongelma, että on tapahtunut niin paljon omituisia asioita, ettei osaa oikein edes sanoa mitään? Mieli on niin täynnä, että se on tyhjä. Onneksi vähäinen sanojen käyttö on minulla kuitenkin aina ohimenevä haaste.
För drygt ett år sedan satte vi upp tuffa tillväxtmål för Dimex. I nyheterna pratades det redan om situationen i Kina, men vi hade ju ingen aning om vad som var på väg. Första halvan av året var våldsam. Vi gjorde ett intensivt utvecklingsarbete för att effektivisera verksamheten och fick panik, tillsammans med resten av världen, på grund av pandemin. Med en särskild sorts ömhet minns jag de tomma toapappershyllorna. Jag förstår fortfarande inte hur det kunde sluta med att jag också hade en Ikea-kasse full med extra rullar hemma. Sådan var början av 2020. Vi jobbade hårt när vi kartlade och mätte Dimex förmåga att ta emot en kris. Alla levde som med en påse över huvudet utan att se framåt. Det värsta är ovissheten. Vi drog oss tillbaka till våra hem och började leva Teams-liv. Dimex styrelse sammanträdde en gång i veckan under ett par månaders tid. Det gjorde också hela Dimex personal. Inte heller vi kom undan permitteringar. Många slet på egen hand hemma och tog samtidigt hand om barnen. Stressnivån mättes med råge också hemma hos familjen Krogerus. Dimexfolket fortsatte jobba ute på sina arbetsplatser. Vägar och hus byggdes, långtradare rullade och fastighetsskötsel utfördes. Osäkerheten kring ekonomi, jobb och framtid vilade ändå över dem liksom över oss. I juni hade de största anpassningarna gjorts på Dimex och vi märkte att vi nog skulle klara oss det här året också. Inte så som vi hade hoppats i slutet av 2019, men vi var inte på något sätt i fara. En sten föll från hjärtat.
Olen niin kovin ylpeä meidän porukasta. Toimintaympäristömme muuttuu hurjaa vauhtia. Näin on ollut ennenkin mutta vuosi 2020 näytti meille uudet mittakaavat sillekin. Ne jotka pystyvät mukautumaan ja muuttumaan ovat niitä tulevaisuuden menestyjiä. Me todistimme, että pystymme paljoon jos vain niin päätämme. Se luo minun mielessä tulevaisuuden turvaa.
Loppuvuosi 2020. Kaikkeen sitä voi tottuakin. Tilanne meni huonommaksi Covidin suhteen mutta paniikki vähentyi. Kauppa kävi huomattavasti paremmin. Alku syksystä oltiin enemmän työpaikalla ja tuli huomattua miten kiva on olla osa työyhteisöä. Puheen pulputuksen määrä elokuussa sai minut hymyilemään. Kiva olla töissä yhdessä. Nyt sitten taas ollaan oltu tiiviisti kotona. Mielelläni sanoin heipat vuodelle 2020. Helpotuksen huokaus sille, että selvisimme hyvin ja vahvana, mutta ei tule ikävä viime vuotta.
Tälle vuodelle on muutamia toiveita: Toivottavasti rokotustahti kiihtyy. Toivottavasti pääsemme tapaamaan toisiamme vapaasti niin vapaa-ajalla kuin töissäkin. Ja toivottavasti pääsemme palautumaan koetusta pian. Me Dimexillä uskomme että vuosi 2021 tulee olemaan parempi kuin 2020.
Riitta Krogerus
verkställande direktör